Mikkelin Versowoodin sahan tuotantomäärää kasvatetaan päivittäin, sillä huonekaluteollisuuden vienti Aasiaan on jatkuvassa kasvussa. Sahausmäärän nousu on huomattavaa, eli yli 300 000 kuutioon 250 000 kuutiosta. Tehdas on investoinut noin 7 miljoonan euroa uuteen kuorimakoneeseen ja tukinsyöttäjään. Kotimaa toimii sahateollisuudessa edelleen päämarkkina-alueena. Versowood odottaa viennille kasvua erityisesti Aasian markkinoilta. Suomalainen kuusi on todella kysytty raaka-aine Kiinan huonekaluteollisuudessa. Lastenhuoneiden sisustaminen on todellista muotia Kiinassa, joka on viime vuosina luopunut “yhden lapsen politiikastaan.” Aasiaan suuntautuvat kauppavaltuuskuntien matkat ovat nykyään todella yleisiä, sillä esimerkiksi Kiinassa sekä rakennusteollisuus, että huonekaluteollisuus ovat jatkuvasti näkyvässä kasvussa. Kiinassa syntyvyys on myös jatkuvasti kovassa kasvussa ja vuosittain syntyy noin 18 miljoonaa lasta, joten esimerkiksi kirjoituspöydille ja kerrossängyille on kovaa kysyntää. Kuusi on sitkeää ja lujaa puuta, joten sen käytön ennustettaneen kasvavan lähivuosina myös rakennusteollisuudessa niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Versowoodista todetaan myös, että kuusen vaalea väri huonekaluissa miellyttää erityisesti kiinalaisia asiakkaita.
Suomalainen sahatavara menee huonekaluteollisuuteen
Versowoodin liikevaihdosta sahatavaran osuus on yli puolet, sillä tehdas ostaa vuosittain 3,5 miljoonaa kuutiota puuta. Kolmannes tuotantoon menevästä puusta on mäntyä ja loput on kuusta. Versowood on avannut pilottikokeiluna uuden konttorin Mikkelin keskustaan vauhdittaakseen puukauppaa ja voidakseen tavata metsänomistajia kasvokkain. Metsänomistajat ovat luonnollisesti sahalle edelleen tervetulleita. Kiinan talouskasvu hidastuu, mutta Aasian jättivaltio lupaa markkinoita suomalaiselle sahatavaralle myös tulevaisuudessa. Puusta valmistettavien erikoistuotteiden kysyntä kasvaa Kiinassa jatkuvasti ja tärkein kiinalainen huonekaluteollisuus on kasvava markkinointikohde. Mänty ja kuusi puulajeina ovat kiinalaisille tuttuja, sillä Kiinan tärkeimmät puut ovat lehtikuusi, punamänty ja kiinankuusi. Suomalainen kuusi on kuitenkin aivan eri puulaji, koska sen pitää kestää vaihtelevia keliolosuhteita. Kuusi on muun muassa hyvin hallanarka puulaji, joten hallanaroilla seuduilla sitä pitää uudistaa verhopuuston alle. Venäjä on yksi Suomen kilpakumppaneista myös Aasian viennin alueella. Suomen vihreä kulta perustuu korkealuokkaiseen puunjalostusteollisuuteen, jossa on mukana paljon ammattitaitoista osaamista. Huonekalujen valmistuksen lisäksi kiinalaiset haluavat nykyään käyttää laadukasta suomalaista mäntypuuta myös ulkorakentamisessa ja sisäverhouksessa. Mäntyä käytetään yleisesti niin terasseissa kuin myös erilaisissa puistorakennuksissa.
Sahatavaran ostajana Kiina on ykkönen
Suomi vei viime vuonna Kiinaan sahatavaraa noin 1,7 miljoonaa kuutiometriä, josta Versowoodin osuutena oli komeat lähes 300 000 kuutiometriä. Kiinaan suuntautuvan viennin osuus on noin 12 prosenttia koko konsernin liikevaihdosta ja samalla se on Versowoodin suurin vientimaa. Versowood on myös maailman johtava puusiltojen valmistaja, joka vie siltoja myöskin Kiinaan. Euroopan myynnin takkuillessa (esimerkiksi lama-ajat) Aasian vienti vetää enemmän kuin tavaraa sinne ehditään edes toimittaa. Kiinalaiset markkinat tahtovat parasta puutavaraa, jota saa Suomesta. Kauniita huonekaluja saa kätevästi myös osoitteesta furniturebox.fi, johon innokkaan sisustajan kannattaa heti suunnistaa. Versowood avasi oman puutavaran laivareitin Loviisasta Kiinaan, jolloin yhtiö ratkaisi kätevästi puutavaran konttikuljetuksissa ilmenneet kustannus-ja kapasiteettiongelmat. Kuivarahtialuksen nimi on Ultra Tatio ja se on 180 metriä leveä sekä 30 metriä pitkä. Matka Suomesta Kiinaan kestää noin 40 vuorokautta. Loviisan satama on lähellä Versowoodin sahoja ja yhtiö pitää Loviisaa päävientisatamanaan. Versowood Group oy:llä on yhteensä 44 vientimaita, joista suurin Aasian maa on Kiina ja Euroopan maista ykkösenä tulee Saksa.
