Suurin osa meistä on töissä vieraan palveluksessa, joten yrityksien ja yrittäjien päivittäisiä haasteita ei aina tule ajatelleeksi. Totuus kuitenkin on, että yritykset luovat meille kaikille verotuloja, työtä ja hyvinvointia, joten yritykset pyörivät myös poliittisen keskustelun keskipisteessä. Tässä tekstissä tuomme muutamia näkökulmia siihen, miten yrityksiä on viime vuosina käsitelty poliittisessa ja yhteiskunnalisessa keskustelussa.
Yritykset ja veropolitiikka
Yrityksen maksama yhteisövero on maamme hyvinvoinnin kannalta tärkeä tulonlähde. Viime vuosikymmenien aikana erityisesti tietyt suuryritykset ovat hoksanneet yhteisöverojen eroavaisuudet eri puolilla maailmaa, ja pääkonttoreita onkin vaihdeltu sopivasti sinne, missä verokanta on mahdollisimman alhainen. Tähän on reagoitu poliitikoiden toimesta: esimerkiksi Yhdysvalloissa yhteisövero pudotettiin kansainvälisesti huomattavan korkealta 35 prosentin tasolta 21 prosenttiin. Myös Suomessa veroastetta on rukkailtu viime vuosikymmeninä: 2000-luvun taitteessa verokanta oli 29 %, nykyään 20 %. Mielenkiintoista on, että kaikkien eduskuntapuolueiden kerrotaan kannattaneen viimeisintä veroasteen laskua, joskin laskemisen suuruudesta oli monenlaisia mielipiteitä. Tämä kertoo siitä, että puolueet vasemmalta oikealle pitävät kaikki tärkeänä, että yrityksillä on Suomessa kilpailukykyiset oltavat verrattuna muihin maihin. Mielenkiintoisena kuriositeettina voidaan mainita Viron veropolitiikka: ainoastaan yrityksen ulos maksamasta voitosta maksetaan veroa, eli varsinaista yhteisöveroa ei maassa ole lainkaan.
Rahoitus ja rahoitusongelmat
Todennäköisesti lähes kaikilla yrityksen taloutta käsittelevillä kursseilla ensimmäisten luentojen aikana opiskelijoille näytetään kaaviokuva yrityksen suhteesta asiakkaisiin, toimittajiin, rahoittajiin ja omistajiin. Eräs kuvan sanomista on, että yrityksen toimintaa voidaan kuvata kahden prosessin avulla: raha- ja reaaliprosessin. Mahdollisesti luennoitsija vielä mainitsee yrityksen perustamisesta haaveileville opiskelijoille, että reaaliprosessi (eli tuotteiden/hyödykkeiden valmistus ja myynti) voi toimia kuin rasvattu salama, mutta silti yritys voi ajautua vaikeuksiin, mikäli rahaprosessi ei ole kunnossa. Jos reaaliprosessi toimii mutta rahaprosessi ei, syy on useimmiten se, että asiakkaat eivät pysty maksamaan ostamiaan hyödykkeitään, ja tällöin yritys ajautuu vaikeuksiin, sillä se ei pysty maksamaan toimittajilta ostamiaan tuotannontekijöitä tai suoriutumaan veloistaan.
On erittäin valitettavaa, että ongelmat rahaprosessissa voivat kaataa yrityksen, jonka reaaliprosessi toimii. Onneksi nykyään on olemassa yrityslainoja tarjoavia palveluja, kuten Qred.com, jotka tarjoavat yrityksille rahoitusta tarvittaessa nopeallakin aikataululla. Myös valtiota ja poliitikkoja kiinnostaa yritysten rahoitustilanne, onhan potentiaalisen yrityksen kaatuminen tilapäisiin, paremmalla rahoitustilanteella vältettävissä oleviin vaikeuksiin menetys myös valtiolle mahdollisten työpaikkojen ja verotulojen menetyksen myötä. Tästä syystä valtio onkin luonut erilaisia instrumentteja yritysten rahoituksen tukemiseen. Näistä esimerkkeinä mainittakoon aloitteleville yrityksille tarkoitettu starttiraha sekä muun muassa tutkimusta ja tuotekehitystä tukeva Business Finland.
Yritysten ja julkisen sektorin suhde
Jo useiden vuosien ajan poliittisessa keskustelussa on esiintynyt sanahirviö sote, joka tarkoittaa sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamiseen pyrkivää poliittista projektia. Lisäksi sen yhtedessä on suunniteltu maakuntauudistusta. Vuonna 2019 hallituksen kaaduttua uudistus laitettiin ainakin hetkeksi mietintätauolle. Eräs uudistuksen keskeisiä keskustelunaiheita on ollut yksityisten sosiaali- ja terveyspalveluntarjoajien asema. On ymmärrettävää, että asia herättää tunteita, sillä kokemukset yksityisistä palveluntarjoajista ovat olleet vaihtelevia sekä hyvässä että pahassa mielessä.
Myös valtionyhtiöiden johtaminen ja poliitikkojen rooli yhtiöiden päätöksenteossa on puhuttanut viime vuosina. Esimerkkinä voidaan mainita vaikkapa valtionyhtiö Posti, jonka toiminta on ollut lehdistön kritiikin alla useaan otteeseen. Pörssilistattujen yhtiöiden osalta on puhuttanut lisäksi valtion omistuksen myyminen.
Yhteenveto
Yritykset ovat poliittisen keskustelun keskipisteessä, mikä on pelkästään positiivinen asia. Avoimella keskustelulla voimme luoda yritysten ja yhteiskunnan välille olosuhteet, joissa molemmat menestyvät. Ilman yrityksiä ei ole yhteiskuntaa, ja myöskään ilman yhteiskuntaa ei ole yrityksiä.
