Poliittinen viestintä on muuttunut yhä sirpaleisemmaksi, ja sosiaalinen media on noussut keskeiseksi vaikuttajaksi. Miten puolueet ja poliitikot vakuuttavat äänestäjät nykypäivänä? Tämä artikkeli tarkastelee poliittisen retoriikan eri puolia Suomessa, hyödyntäen tutkimustietoa ja esimerkkejä.
Miten poliittinen puhe muokkaa mielipiteitä?
Retoriikan perusteet
Poliittisen retoriikan ytimessä on pyrkimys vakuuttaa kuulijat ja lukijat. Tämä tapahtuu vetoamalla tunteisiin, arvoihin ja yhteiseen identiteettiin. Tutkitusti-sivuston artikkeli [“Poliittinen retoriikka ja populismin olemus”] korostaa, että retoriikka rakentuu identifikaation varaan: poliitikko luo yhteyden itsensä ja äänestäjien välille. Suomen monipuoluejärjestelmässä poliitikkojen on mukauduttava erilaisille yleisöille. Jouni Tillin mukaan (Tutkitusti) demokratia itsessään on riippuvainen kansalaisten ironiantajusta. Tämä korostaa kriittisen ajattelun tärkeyttä äänestäjille. Heidän on kyettävä tulkitsemaan retoriikkaa, tunnistamaan ironia ja arvioimaan poliitikkojen todellisia tavoitteita. Ironiantaju auttaa erottamaan vilpittömät pyrkimykset pelkästä puheesta.
Populismi ja äärioikeisto
Populismi on kasvattanut suosiotaan Suomen politiikassa. Populistiselle retoriikalle on ominaista taitava kielenkäyttö, jossa hyödynnetään metaforia ja toistoa, kuten Tutkitusti.fi:n artikkelissa kuvataan. Keskeistä on vastakkainasettelun luominen “tavallisen kansan” ja “eliitin” välille, mikä vetoaa syrjään jääneisiin. Eurooppalaisessa populismissa on havaittu uskonnollisen ja poliittisen kielen lähentymistä, mikä saattaa heijastua myös Suomeen. Äärioikeistolainen retoriikka on noussut Suomessa näkyväksi. Nordic Journal of Migration Research -lehden artikkelissa analysoidaan, kuinka radikaalioikeistopopulistinen ja maahanmuuttokriittinen retoriikka luo vastakkainasetteluja esittämällä “valkoinen kansakunta” uhattuna. Tällainen retoriikka vetoaa kansallista identiteettiä korostaviin. Samansuuntaisia havaintoja on Vaasan yliopiston Osuva-julkaisuarkiston tutkimuksessa, jossa tarkasteltiin äärioikeiston YouTube-kampanjavideoita. Niissä käytetään nostalgiaa, kansallisia myyttejä ja naisvihaa vastakkainasettelun luomiseen.
Yleisödemokratia ja median rooli
Elämme murrosta, jossa perinteinen puoluevetoinen demokratia väistyy yleisödemokratian tieltä. Tilastokeskuksen Tieto&trendit-artikkelissa todetaan, että puolueiden rooli on heikentynyt ja äänestäjät ovat liikkuvampia. Yleisödemokratiassa kansalaisten kiinnittyminen puolueisiin on heikompaa, ja media nousee keskeiseksi areenaksi poliittiselle viestinnälle. Tämä korostaa median ja internetin merkitystä, ja poliitikkojen on tavoitettava äänestäjät suoraan. Retoriikasta tulee entistä tärkeämpää: vakuuttavat viestit sosiaalisessa mediassa voivat ratkaista vaalituloksen. Liikkuvat äänestäjät ovat erityisen alttiita vaikutteille.
Retoriikan vaikutus äänestäjäryhmiin
Poliittisen retoriikan vaikutukset vaihtelevat. Vaalitutkimus.fi-sivuston raportti osoittaa, että demografiset tekijät, kuten sukupuoli, ikä ja koulutus, vaikuttavat puoluevalintaan ja siihen, millainen retoriikka tehoaa. Perussuomalaiset ovat erityisesti miesten suosiossa, kun taas Vihreät keräävät enemmän naisäänestäjiä. Tämä voi heijastella puolueiden retoriikan painotuksia: kansallismielisyys voi vedota miehiin, ympäristö ja tasa-arvo naisiin. Nuoremmat ikäluokat suosivat usein Kokoomusta, Perussuomalaisia tai Vihreitä, vanhemmat taas SDP:tä, Kokoomusta tai Keskustaa. Eri ikäryhmät reagoivat retoriikkaan eri tavoin: nuorille suunnattu retoriikka voi korostaa muutosta, vanhemmille kokemusta. SDP:n kannatus on vahvinta matalammin koulutettujen keskuudessa, kun taas Vihreät ja Kokoomus menestyvät korkeasti koulutettujen parissa. Perussuomalaiset saavat kannatusta keskiasteen koulutuksen suorittaneilta. Konkreettiset kysymykset voivat puhutella matalammin koulutettuja, analyyttisempi retoriikka korkeammin koulutettuja. Vaalitutkimukset osoittavat, että suhtautuminen maahanmuuttoon on merkittävä äänestäjiä jakava tekijä, ja puolueiden retoriikka heijastelee näitä arvoeroja. Perussuomalaisten retoriikka on usein maahanmuuttokriittistä, Vihreiden ja Vasemmistoliiton retoriikka painottaa ympäristöarvoja. Retoriikka, joka osuu yksiin äänestäjän arvojen kanssa, on vakuuttavaa.
Passiivisuuspuheen vaikutus
Poliittinen retoriikka voi vaikuttaa äänestäjien aktiivisuuteen. Politiikasta.fi-sivuston artikkeli osoittaa, että jatkuva puhe äänestäjien, erityisesti nuorten, passiivisuudesta voi vaikuttaa kielteisesti nuorten käsitykseen itsestään. Nuorisobarometrit ovat osoittaneet, että nuoret ovat sisäistäneet tämän passiivisuusleiman. Passiivisuudesta syyllistävä retoriikka on esimerkki siitä, miten poliittinen kielenkäyttö voi vaikuttaa äänestäjiin. Tarvitaan rakentavaa retoriikkaa, joka kannustaa äänestämään.
Myrkyllinen puhe politiikassa
Poliittiseen retoriikkaan voi liittyä “myrkyllinen puhe”, jota Laura Orvokki Junka-Aikio käsittelee Lapin yliopiston tutkimusportaalissa. Halventava, vihamielinen tai polarisoiva kielenkäyttö voi vaikuttaa merkittävästi äänestäjien mielipiteisiin, lisätä epäluottamusta, vaikeuttaa keskustelua ja johtaa vetäytymiseen politiikasta. Tällainen kielenkäyttö vaikuttaa suoraan äänestyskäyttäytymiseen luomalla pelon ilmapiiriä ja heikentämällä luottamusta.
Johtopäätökset: Retoriikan vastuu
Poliittinen retoriikka on jatkuvassa muutoksessa, ja sen merkitys Suomen politiikassa kasvaa. Puolueiden on ymmärrettävä retoriikan eri ulottuvuudet ja käytettävä niitä tehokkaasti ja vastuullisesti. Äänestäjien on kehitettävä medialukutaitoaan ja kykyään analysoida poliittista viestintää kriittisesti. Helsingin yliopiston artikkeli korostaa retoriikan ymmärtämisen tärkeyttä kansalaistaitona. Näin varmistetaan, että keskustelu pysyy asiallisena ja päätökset perustuvat tietoon.
