Useimmilla ihmisillä on yksi kansalaisuus. Kansalaisuus vaikuttaa moneen asiaan. Yksilöä voidaan kohdella täysin erin tavalla riippuen siitä onko hänellä esim. Ranskan, Ecuadorin tai Sierra Leonen kansalaisuus. Joillakin ihmisillä voi olla useampi kansalaisuus, joidenkin maiden lainsäädäntö mahdollistaa nk. kaksoiskansalaisuuden. Yleisimmin kansalaisuuden saa syntyperän perusteella ( ius sanguinis) tai maan alueella syntymisen perusteella (ius soli).
Kansalaisuuden saaminen vaihtelee maasta toiseen. Joissakin maissa kansalaisuuden voi saada myös rahalla. Esimerkiksi maahan sijoittamista voidaan edistää lupaamalla henkilölle kansalaisuus, jos omistaa tietyn määrä sijoituksia maassa. Suomessa Suomen kansalaisuus voi perustua vanhemman tai ottovanhemman kansalaisuuteen (periytymisperiaate), Suomessa syntymiseen (syntymämaaperiaate), vanhempien keskinäiseen avioliittoon (legitimaatio), hakemukseen (kansalaistaminen) tai ilmoitukseen.
Voimakkaasti keskustelua ovat herättäneet tilanteet, joissa henkilöllä ei ole kansalaisuutta. Esimerkiksi Eestissä ja Latviassa on ihmisiä, usein venäläistä alkuperää, joilla ei ole minkään maan kansalaisuutta. Joissakin tapauksissa henkilöt ovat syntyneet ja asuneet koko elämänsä Eestissä tai Latviassa, mutta he eivät täytä kansalaisuusehtoja.
Suomessa pidetään presidentinvaalit vuonna 2018. Äänestäminen vaaleissa on mahdollista mikäli henkilö on täyttänyt 18 vuotta ja on Suomen kansalainen.Samoin eduskuntavaaleissa voivat äänestäää Suomen kansalaiset. Joissakin vaaleissa, kuten kuntavaaleissa myös ulkomaalainen voi äänestää, mikäli hänellä on ollut kotikunta Suomessa ainakin kahden vuoden ajan. Kansalaisuus onkin siis yksi tärkeimmistä kriteereistä äänioikeutta arvioitaessa.
