Koti > Kotisivu > Politiikka > Konstruktionismi ja kansainvälinen politiikka

Konstruktionismi ja kansainvälinen politiikka

Toinen keskeisimmistä kansainvälisen politiikan teorioista on konstruktionismi. Konstruktionismi on tullut kansainväliseen politiikkaan vasta viime vuosina. Konstruktionismin mukaan kansainvälisessä politiikassa valtion ylivallan ja suvereenisuuden painottaminen ovat liioiteltuja. Konstruktionistit korostavat kansallisvaltion lyhyttä historiaa (Knutsen 1997, 279). Kansainväliseen politiikkaan konstruktionismia on muun muassa soveltanut Alexander Wendt. Wendtin kirja Social Theory of International Politics on yksi konstruktionismin merkittävimpiä teorioita.

Konstruktivistisia teorioita on olemassa useita, niistä voidaan mainita kaksi pääasuuntausta: holistinen ja idealistinen. Idealistinen konstruktionismi viittaa yhteisesti jaettuihin ja hyväksyttyihin ideoihin, ja holistinen suuntaus sosiaalisiin rakenteisiin. Wendtin kansainvälisen politiikan sosiaalinen teoriaa nojaa ennen kaikkea symboliseen interaktionismiin. Konstruktivistisisten teorioiden yksi tärkein yhteinen tekijä on sen sosiaalisen luonteen korostaminen, ja erityisesti sosiaalisen todellisuuden rakentuminen. Toinen tärkeä konstruktivistista teorioita yhdistävä tekijä on rakenteiden korostaminen; kansainvälistä järjestystä säätelevät tietyt olemassa olevat rakenteet. Konstruktivisteille yhteistä on myös, että he näkevät kansainvälisen politiikan sosiaalisen interaktion tuloksena. Heille valtiot eivät ole pysyviä, vain dynaamisia toimijoita, joiden identiteetti on rakentunut erilaisten monimutkaisten käytäntöjen myötä. Konstruktionismissa keskeisessä osassa ovat yhteiskunnallisen rakentumisen prosessit, jotka ovat eri ilmiöiden taustalla. Konstruktionismille tunnusomaista ovat sosiaaliset faktat. Maailmassa on useita objektiivisia faktoja, joista tulee faktoja vain sopimisten kautta. Esimerkiksi raha on yksi esimerkki sovitusta faktasta. Ihmisten tulee keskenään hyväksyä, mitä käytetään rahana.

Kansainvälisissä suhteissa ihminen on konstruktionistien mukaan keskeistä. Ihminen on näiden prosessien taustalla ja ihminen on osa näiden prosessien muutosta. Konstruktivismissa tärkeää onkin välttää yksioikoisia selitysmalleja, vaan tulisi pyrkiä monikerroksisiin tarkasteluihin, joissa yhteiskunnan sosiaalisuus tulee esiin.

Sosiaalista konstruktivismia voidaan pitää hyvällä syyllä monimutkaisempana teoriana ja vaikeammin kansainväliseen politiikkaan sovellettavana kuin realismia. Vuoren mukaan ”kun esimerkiksi rakenteelliset realistit ovat tavoitelleet teoreettista yksinkertaistusta keskittymällä vain valtioiden välisiin materiaalisten kykyjen eroihin, sosiaalinen konstruktivismi avaa sosiaalisen todellisuuden kompleksisuuden tarkastelun kohteeksi, oli tavoitteena sitten kausaalinen selittäminen tai konstituoituvien sääntöjen määrittäminen

Saatat pitää myös...